Wednesday, October 8, 2014

Ihmiskaalien koostumukset vaihtelee niinku säätilat.

Ihmiskaalien koostumukset vaihtelee niinku säätilat. Tai vaipat. Tää yks daami... Kerran ku olin soittamassa, se käveli ohi. Sit pudotti vahingossa kauppakassinsa maahan. Ostokset leviää pitkin maata. Kääntyy muhun, alkaa täydellisessä tilttiraivossa rääkymään, että mä aiheutin sen telepaattisesti, halusin hänelle pahaa, paha silmä, blirgh blörgh. Heitti litran jäätelöpurkilla, ei kyllä osunut, muhun tai vekottimiini.

Toisella kerralla videoi mua, kuten monta kertaa aiemminkin. En soittanut sillä hetkellä, ja muutenkin koko kuvauspuuha tuntu aika oudoksuttavalta mm. tosta em. tilanteesta johtuen. Päätin sit kysyä, että kerääkö musta videoarkistoa jostain erityisestä syystä. Instant-kilahdus, rääkyy kurkku jengalla että MÄENOOSUASAATANAKUVANNUKOSKAANPAITSINYTVÄHÄN. Tää oli joskus ehkä viime talvena.

Nyt sit äsken leppoisasti hymyilleen tippaa mulle kolikkoa, niinku ei mitään ois koskaan ollutkaan. Vaikee kuvitella, etteikö muistais mua aiemmilta kerroilta, kun on mua ahkerasti kuvaillutkin, luultavasti johonkin oman salatyrmänsä limaisiin rituaaleihin.

What.

Yks nainen tuli ja kertoi jättäneensä aiemmin ostamansa Härmälän Mimosa -bändini levyn eilen metroon - siunattuaan sen ensin. Oli halunnut puhdistaa sen, koska musiikissamme on kuulemma kirkkaudestaan huolimatta myös mustaa magiaa ja muita pimeitä voimia. Kertoi, että kaikki syntimme on nyt annettu anteeksi. Jätti myös sähköpostiosoitteensa. Olikohan se treffipyyntö?

Tänään oli tuhottoman kylmä soittaa. Tajusin että mun täytyy liikkua rajummin, antaa koko kropan osallistua rytmin tuottamiseen enemmän ku normaalisti. Ne jotka on nähny mun livemusisoivan tietänee, etten muutenkaan oo erityisen staattinen, mutta näissä lämpötiloissa on viisasta lisätä eläimellisiä kierroksia ihan kunnolla että pakkasörkki tajuaa pysyä loitolla.

Joissain kielissä laulu ja tanssi on kuulemma yks ja sama sana. Niin! Tuumasta toimeen, ja toimiihan se. Vähän ku saunassa soittais, mutta vie kyllä energiaakin ihan eri tavalla. Ja käy vaikeemmaks sen myötä, kun rakko täyttyy.

Soittosession loppua lähestyessäni huomasin, että alko olee sellanen fiilis, että tekis mieli luopua koko perkeleen katusoitosta. Ottaa lopputili. Huomaan että toi veroperseily josta aiemmin kirjotin, tuntuu yllättävänkin paskalta. En haluais keskittyä elämässäni näin paljon raha-asioihin (vaikka en mä nyt ees niin kovin paljon niihin keskity, mutta en haluais tänkään vertaa), haluisin keskittyä luovuuteni aktualisoimiseen. Siihen päälle vielä se, että alkaa tosiaan olla epämiellyttävän kylmä... Voisko joku ruveta mulle mesenaatiks? Tai vaikka tarjota talven ajaks hyväpalkkaista kirjoitus/käännöstyötä jostain kiinnostavasta aiheesta? :)))

Rautalangasta väännettynä, just täl hetkel tuntuu et kaipaisin lomaa katusoitosta ja stressistä. Vituttaa. Toisaalta eilen oli tosi hyvä soittoflow. Ihmiskaalien koostumukset vaihtelee niinku säätilat.

No comments: