Friday, September 19, 2014

Maailmankaikkeus nauraa mulle

Enpä suotta hajoile maailmankaikkeuden huumorin- ja ironiantajulle... Just ku oli toi tilanne, että toimistotyöntekijät häiriintyi mun musisoinnista, ni tulee tällanen: tuun ehkäpä tällä hetkellä tokaparhaaks kokemalleni soittospotille, jossa on tosi kaunis akustiikka ja kiva soittotunnelma. No eikö tänne oo ilmestyny hisseihin tasaset piipitykset sokeita varten, samanlaiset ku liikennevaloissa.

Eka kelani oli, että onkohan virallisena tarkotuksena ollu ajaa katusoittajat pois. No mut joo, tää on niit harvoi hyvii paikkoi, joissa soitto ei käsittääkseni jatkuvasti kuulu kenenkään duuniaan paikalla tekevän korviin. Samaten sitten varmaan ainoot, jonka toi piipitys pitkäaikaisemmin tavoittaa, on katusoittajat ja ehkä noi jehovantodistajat, mutta nekin on pidemmän matkan päässä...

"...hän näytti mulle miltä tuntuu kun saa maistaa omaa lääkettään..."

Hiemanko repeilyttää, tää on jotenkin pohjattoman huvittavaa, mega-absurdia ja osuvaa. Tarkottaakohan tää myös, että kaikki mun metelöintisynnit kuitataan vastedes tällä? :DD

Kiitos elämä, tajuttoman hyvästä tyyli- ja tilannetajustasi.

No comments: