Sunday, July 20, 2014

Mulkkua

Eilen katusoittamassa stokkalla. Yhtäkkiä viereen tulee jäbä joka alkaa asettelemaan jonkkauskamojaan ehkä kymmenen metrin päähän musta, ja laittaa soimaan ämyristä musiikkia kovalla volyymillä, sillee että mun ja hänen musiikkinsa sotkeutuvat yhdeksi mössöksi.

Päätän mennä juttelemaan. Heitän moikat ja ilmaisen, että hän on turhan lähellä, ja että katuesiintyjen etikettiin ei kuulu mennä niin lähelle että äänet sotkeentuvat toisiinsa. Hän vastaa, että hän nyt vaan tarvitsee rahaa, on tullut Porista asti, ja kyseessä on Helsingin ainoa varjoisa paikka, joten eipä siksi kiinnosta viheltävän vitun vertaa (ei suora lainaus, mutta jotakuinkin tää oli välittyvä informaatio).

Valaisen häntä siitä, että olen soittanut ympäri Helsinkiä riittävän kauan tietääkseni, että hyviä, varjoisia spotteja on vaikka kuinka, ja että hän joko yrittää tietoisesti valehdella tai sitten on vaan tietämättömyyttään väärässä. Nyt hänen tarinansa muuttuu: Kyse onkin siitä, että kyseessä on kaupungin paras esiintymispaikka ja muualta tulee vain neljännes tämän paikan masseista.

Kiva kyynärpäätaktiikka.

Mainitsen jotain katuesiintyjien keskinäisestä kunnioituksesta, ja kysyn, onko hänen toiveensa, että hänen esiintymistilaansa kunnioitetaan yhtä vähän kuin hän kunnioittaa muiden esiintymistilaa. Vastaa myöntävästi, johon totean, että elät aika ihmeellisessä maailmassa (vaikka niin, eihän tommonen nyt oikeastaan niin ihmeellistä tai yllättävää ole). Palaan soittovermeideni äärelle.

Harkitsen vaihtoehtoja. Ei tunnu että jaksaisi juuri nyt taistella tuulimyllyjä vastaan, joten haihdun muualle juuri paikalle saapuneen katusoittajakamuni kanssa.

Tyyppi oli taitava, ja olisi takuuvarmasti onnistunut showssaan muuallakin. Niin toki olisin minäkin, mutta minä olin jo paikalla esiintymässä, eikä tuo vaivautunut edes tulemaan neuvottelemaan, kysymään koska olen lopettamassa, mitään.

Funtsin eturistiriitoja. Ei voi aina kelata objektiivisesti, kaikkia kunnioittaen, olla loukkaamatta ketään. Joutuu tekemään arvovalintoja, joskus laittamaan oman etunsa jonkun toisen etujen edelle. Kaikki vetävät jollain tavalla kotiinpäin. Mietin itteäni ja taipumustani soittaa tosi pitkiä sessioita, ja niitä ihmisiä jotka on duunissa soittopaikkojeni tuntumassa ja saattaa kuulla mua vaikka kuus tuntia putkeen. Voin kuvitella, että siinä kiristyy kasetti yhdellä jos toisellakin, vaikka muuten diggaiskin.

Niin, mikä mä olen sanomaan? Objektiivisesti katsoen munkin valinnoissa on vaikka kuinka paljon kyseenalaista, ja hänellä toisaalta on syynsä omiinsa.

Subjektiivisesti katsoen hänen toimintansa ja koko asenteensa oli täysin mulkkua.

Mulkkua.

Sattuuko peräti olemaan jollekin tuttu tyyppi? Showssa mm. yhtäaikaista keilajonkkausta ja pallon pompottelua päällä, ja tulijuttui.

Tuleeks jotain tuumia? Hyviä toimintaehdotuksia, mikäli vastaava toistuu saman tyypin kanssa? Kiinnostaiskohan poliiseja tommonen, kyse on kuitenkin aika suoranaisesta häirinnästä? Ei hotsita antaa ihmisten kävellä ylitse. (Kiitti, ei mitään lapsellisia "vedä turpaan"-ehdotuksia. En diggaa väkivallasta, ja mähän tossa muutenkin oisin ottanut dunkkuun, kaverilla oli sen verran pattia. Ja röyhkeyttä.)

edit: selvishän tuo tyypin henkilöllisyyskin.
edit2: päätin linkata tämän tekstin myös aiheena olevalle henkilölle itselleen.

(tilanne purkautui lopulta mukavasti: http://inspiraatiokanava.blogspot.fi/2014/08/mulkkua-osa-2.html)

No comments: