Tuesday, March 2, 2010

Itseksi tuleminen

Käännösteksti. Paikoin tämä Robert Anton Wilsonin artikkeli tuntuu jo vanhentuneelta, mutta monista hyvistä pointeista johtuen tuntuu kuitenkin suomentamisen arvoiselta. Alkuperäinen artikkeli Becoming What We Are


Suuressa taidemuseossa ei voi välttää huomaamasta, ettei Van Gogh maalaa samaa maailmaa kuin Rembrandt, Picasso ei näe asioita Goyan lailla, Georgia O'Keefe ei juurikaan muistuta Riveraa, Salvador Dali näyttää lähinnä itseltään, eikä, yleisesti ottaen, yksikään maailmanluokan taiteilija ole päätynyt klassikkoasemaan toistamalla vanhaa eikä etenkään tekemällä samaa kuin kaikki muut aikansa ihmiset.

Tieteen alalla Einsteinin, Diracin, Curieiden, Bohrin, Heisenbergin, Schrödingerin ja John Bellin nimet pysyvät hengissä koska kukaan heistä ei suhtautunut Newtoniin evankeliumin lailla: Jokainen heistä laajensi ymmärrystämme ainutlaatuisilla, ennakoimattomilla keksinnöillä.

Siltä varalta että joku kuvittelee tämän pätevän vain taiteisiin ja tieteisiin, voidaan miettiä myös teollisuuden alan menestyneimpiä: Henry Ford ei rikastunut Fultonin höyrylaivaa kopioimalla; hän kehitti auton jollaiseen kenellä tahansa olisi varaa. Howard Hughes tuotti elokuvia jollaisia kukaan muu ei olisi uskaltanut, ja siirtyi sitten luomaan vallankumousta ilmailuteollisuuden pariin. Buckminster Fuller ei matkinut aiempien arkkitehtien kuutiomalleja vaan keksi sen sijaan geodeettisen kupolin; viime laskelman mukaan hänen suunnittelemiaan rakennuksia oli yli 300,000, jonka seurauksena häntä voi pitää historiamme näkyvimmin menestyneenä arkkitehtinä. Steve Wozniak ei kopioinut aikansa tietokoneita, vaan keksi uuden jota jopa minun kaltaiseni urpo kykenee käyttämään [ja jopa nauttimaan siitä!] Bill Gates kehitti uudenlaisia ohjelmistoja, jne.

Näitä itsestäänselvyyksiä on toisteltava koska elämme maailmassa jossa monenlaiset voimat muovaavat meitä syntymästämme asti, muovaavat niin koulu- kuin työmaailmassakin, pyrkien yksilöllisyytemme, luovuutemme ja etenkin uteliaisuutemme tukahduttamiseen -- lyhyesti sanottuna, tarkoituksena on tuhota kaikki oma-aloitteiseen ajatteluun rohkaiseva.

Vanhempamme tahtovat meidän käyttäytyvän muiden naapurustomme lasten tavoin; he eivät kaipaa poikaa tai tyttöä joka vaikuttaa "oudolta", "erilaiselta" tai [luoja paratkoon] "aivan liian fiksulta".

Seuraavaksi meitä odottaa kamalampi kohtalo kuin kuolema ja helvetti yhteenlaskettuna: peruskoulu. Päädyimme sitten julkiseen kouluun tai yksityiseen uskonnolliseen kouluun, opimme kaksi perusasiaa: 1] Jokaiseen kysymykseen on olemassa yksi oikea vastaus; ja 2] opiskelu tarkoittaa tuon yhden oikean vastauksen ulkoaopettelua ja sen etevää esiinoksentamista "koetilanteissa".

Sama taktiikka jatkuu lukioissa ja, tiettyjä erityistapauksia lukuunottamatta, jopa yliopistoissa.

Koko tämän "koulutuksen" ajan meitä pommitetaan lisäksi järjestäytyneellä uskonnolla. Myös useimmissa länsimaisissa uskonnoissa opetetaan "yhtä oikeaa vastausta" joka tulisi sokeasti uskoen hyväksyä; mikä pahempaa, meitä pelotellaan uhkauksilla kuolemanjälkeisestä hiillostuksesta, pieksännästä ja kidutuksesta joka seuraa mikäli uskaltaudumme ajattelemaan.

Kun tätä on jatkunut parikymmentä vuotta, astumme työmarkkinoille kouluttaaksemme itsemme mahdollisimman kuuroiksi, typeriksi ja sokeiksi. "Esimiehille" on kerrottava se mitä esimiehet tahtovat kuulla; heidän ennakkoluulojaan ja toiveajatteluaan on ruokittava. Jos huomaamme jotain heidän näkökulmastaan epämiellyttävää, opimme tukkimaan turpamme. Jos emme -

"Jormanen, viel ykskin vitun sana ni sä saat monoo!"

Kuten mahatmaguruni J.R. "Bob" Dobbs sanoo: "Tiedätkö kuinka typeriä ihmiset keskimäärin ovat? Matemaattisesti ajateltuna puolet heistä on määritelmällisesti sitäkin tyhmempiä."

"Bob" saattoi sekoittaa keskimääräisen ja mediaanin keskenään, mutta muilta osin hän osui nappiin. Puolet tavatuista ihmisistä vaikuttaa tosiaan umpiluupäiltä, mutta eivät he ole syntyneet sellaisiksi. Vanhemmat, ikätoverit, koulut, kirkot, mainostajat ja työpaikat ovat tyhmentäneet heidät. Jokainen vauva on syntyessään loputtoman utelias ja kokeilunhaluinen. Näiden ominaisuuksien tuhoamiseen kulutetaan yleensä noin ensimmäinen kolmannes elämistämme; useimmissa tapauksissa mukaudumme säyseäksi osaksi laumaamme.

Jokaikinen yksilö on potentiaalinen nero kunnes yhteiskunnallinen mukautuvaisuus turmelee hänen aivonsa. Jokaisella meistä on myös mahdollisuus lunastaa menetetty vapautensa takaisin, kovalla työllä.

Olen työskennellyt tämän parissa jo yli 50 vuoden ajan, ja havaitsen yhäkin hetkittäin käyttäytyväni robotin tai zombin lailla. "Itseksi tulemisen" opettelu [Nietzschen sanoin] vaatii koko eliniän, vaan eipä ole näkynyt tarjolla parempiakaan pelejä.

4 comments:

Anonymous said...

Kiitos käännöksestä ja esilletuonnista! Teksti oli inspiroiva. Toivottavasti viitsit jatkaa käännöstyöurakkaasi. Varsinkin asioiden syvällisempi tutkiminen omalla äidinkielellä kiinnostaa. Maybe-logic on minulle jo ennestään tuttu.

Anonymous said...

todella mukava ja pirteä teksti :)

KatiSar said...

"Jokainen ihminen on yhteiskunnallinen nero, kunnes yhteiskunnallinen mukautuvuus turmelee hänen aivonsa". Olen täsmälleen samnaa mieltä, paitsi että onneksi meidän järjestelmässämme on mahdollisuus myös emansipoitumiseen. Minusta on tullut nyt 50+ ikäisenä optimisti. Uskon, että yhä useampi ihminen osaa ottaa pois päästään nämä järjestelmämme nenälle pakottamat lasit, ja alkaa saavuttamaan kosketuksen toiseuteen omana aitona itsenään. Prosessi on pitkällinen ja vaikea, koska vielä kouluissamme ei opeteta emansipoitumisen alkeita, kuten ongelmanratkaisutaitoja ja tunteiden käsittelyä.

Anonymous said...

Samanlaisia ajatuksia on luettavissa mm. 'Oppimisen Vallankumous' kirjassa.

-Iigu